Maanantaitreenit

Indyllä menee hyvin, läähätyksestä ei tietoakaan :) Eilen käytiin ihanan ilman kunniaksi Henan pakottamana juoksemassa 7 kilsan juoksulenkki, lenkkiin meni n. 40-50 min eli tasasta vauhtia tultiin =) Osteopaattikäynnin huomas heti, Indy piti ravin paremmin hitaassa alku- ja loppuverkka juoksussa eikä juuri peitsannut! Otettiin kilsan mittainen vauhtikestävyys ja siitä alettiin pikkuhiljaa himmailemaan kotio kohti.

Illalla käytiin moikkaamassa Elisaa ja Ninjaa heidän tokotreeneissään ja otettiin Indyn kanssa parit klikkeri-harjoitukset. Kirsi ehdotti, että nyt muutetaan Indyn asenne seuraamiseen ja käytetään klikkeriä vahvistamaan meininkiä. Klikkerillä yritetään saada koira kestämään kokeissa ohjaajan jännitystä, jotta seuraaminen ei menis ihan persiilleen. Klikkailua siis tiedossa! Klikkailin häiriössä kontaktista ja Elisa auttoi mua ottamaan ihan lyhyitä seuraamisia, jossa se klikkaili hyvistä kontakteista ja pääsin palkkaamaan Indyä usein.

Huomaamattani ohjaan Indyä todella paljon kehollani, josta M huomautti, kun otettiin ihan kahden askeleen seuraamista. Teimme perusasentoon tuloa ja ihan muutamaan seuraamisaskelta, jotka päättyivät aina perusasentoon. Käytimme tässä klikkeriä apuna.

Otimme toisena treeninä hyppyä, jossa olen myös tehnyt ihan järkyttävää kehoapua, olen nojannut eteen kuin mäkihyppääjä..

Otin hyppyä kuitenkin targetilla, ja välillä Indy hyppäsi ekalla käskyllä ja välillä ei sitten meinannut hypätä millään. Tätä siis harjoitellaan ahkerasti myös :P

Hyvää tiistaita!

Maanantaina käytiin reenaamassa sitten pois pahat BH-mielet ja hyvä reeni olikin :) Karu totuus vaan on, ettei Indy kestä paljoa toistoja ja sen motivaatiota pitää yllä pitää tiheällä palkkauksella. Vai onko sittenkään näin?

Henkilöryhmä BH-kokeessa

Tehtiin lyhyttä seuruuta, apuri huuteli mulle palkkaa aina hyvän 5-10 askeleen jälkeen. Otettiin vaan suoraa ja vasemmalle käännöksiä ja muutama väljä oikea. Oikealle käännöstä tehtiin sitten paikallaan ja yhden askeleen kanssa. Oli hyviä hetkiä ja vein koiran autoon ja auttelin muita treeneissä.

Toisena treeninä halusin ottaa jotain kivaa ja en ole oikeastaan takapalkkaa opettanut ja S auttoi minua siinä. Tehtiin takapalkkaa lelulla ja otin siihen liikkeeksi liikkeestä seisomisen. Pitää sanoa, että se toimi! Valittelin hitaita pysähtymisiä, joissa Indy hiipii ennen pysähtymistään. Takapalkasta pelkäsin tulevan pelkkää poikittamista seuruussa, mutta kun topakasti vaati keskittymään tehtävään, niin ei tätä käynnytkään, JES! :) Hienot pysähtymiset ja välitön vapautus wubba-lelulle toimi. Nyt vaan pitäisi opettaa takapalkalle jokin merkki, ettei tarvitsisi aina erikseen takapalkkaa näyttää.

Tänään sitten käytiin osteopaatilla ja epäilykseni jumeista olivat oikeat. Indy on läähättänyt hieman nyt jo joitain viikkoja ja Maare sanoikin Indyn lantion alueen olevan taas jumissa. Maare kuitenkin sanoi, että paljon paremmassa jamassa lantio oli kuin edellisellä kerralla, joten edistystä! Indy ei myöskään halunnut maata ja rentoutua, vaan hoito oli vääntelyä. Kunnes Indyn ilme rauhoittui ja se jopa suostui hölläämään ja makoilemaan kyljellään etujalkaa hoidettaessa, selkä jumi helpotti selvästi. Nyt läähätyksestä ei ole tietoakaan :) Mennään vielä kerran hoitoon ja sitten katsellaan tarvittaessa..

Maare sanoi, että lantion jumi saattaa olla yksi syy, miksi seuraaminen ei meillä onnistu, koska Indyn on vaikea koota itseään ja pitää katsekontaktia, koska jumi aiheuttaa kipua selkään.. Huono toistojen kestävyys voi myös johtua tästä( tai sitten ohjaajasta.. :P), mutta katsotaan miten reenit lähtee taas käyntiin. Maare myös kehotti meitä jatkamaan paimennusta, katsotaan jos vielä talvella mentäisiin lampaille :)

Koiran kipu ja stressi mietityttävät, koska niitä on melko vaikea havaita, varsinkin jos ei osaa lukea koiraansa. Indyllä kivun voi havaita yltiöpäisenä kirputtamisena/nuolemisena tai läähättämisenä, myös kehon virheasennot ja liikkeiden epäpuhtaus kertovat kiputilasta. Mutta entäs stressi? Liiallinen stressi ei ole hyväksi koiralle, eihän se ihmisellekään ole. Mutta miten stressin välttää ja mikä aiheuttaa koiralle liikaa stressiä? Siinä onkin tutkimista ja miettimistä..

"Bh-kokeenne on suoritettu hyväksytysti.."

JES!!!!! Niin se vaan meni läpi, vaikka tottelevaisuusosuudessa meinasin ohjaajan hermorakenne pettää(voisi kuvailla paineessa ja jännityksessä hermorakenteen olevan erittäin heikko) ja koira oli päättänyt, koska toi mamma on niin outo, en mä aio yhtään tehä mitään. Olin jo aamulla niin omituinen koiran mielestä, että Indy ei edes kerjännyt aamuruokaa, jonka jätin välistä, niin kuin aina treenipäivinä. Ennen tottelevaisuusosuutta ko Teki se kuitenkin, ihan hienosti jäävät ja luoksetulon ja erittäin kauniisti se makoili paikkamakuussa koeparimme suorittaessa kaavioita. Kaupunkiosuus oli myös iisi biisi, siitä ei ole mitään sanottavaa. Seuraamiskaaviot olivat aivan disaster, mutta tietääpä taas mikä osa-alue ei ihan toimi vielä, niin kuin olisi toivottavaa.

Nyt on vaan treenattava lisää kestävyyttä tekemiseen. Indyllä ei vire pysy yllä useimmiten tarpeeksi, joten seuraamiskaavio on aika killeri, varsinkin kun se pitää tehdä kahdesti. Luulen, että meidän on otettava takapakkia ja pienennettävä seuraamismatkoja ja yritettävä saada paljon vietikkäitä seuraamisia ja HYVIÄ treenikokemuksia.

Huomiselle aion pyytää meidän ohjaajaa kattomaan autolle asti, et miten saisin Indyn innostettua tarpeeksi ja ottaa mahdollisimman kokeenomaisia sisääntuloja kentälle tästä lähtien. Muutenkin haluaisin treenejä enemmän kokeenomaiseksi. Vai olenko taas edellä osaamistamme ja pitäisikö vain unohtaa kokeenomainen treenaaminen ja ottaa takapakkia ja vahvistaa liikkeitä tiheämmällä palkalla?

Nopiaa treeniä

Ystäväni auttoi minua eilen Indyn treenaamisessa, pääsipä hänkin näkemään ensimmäistä kertaa tottelevaisuustreenejä.. ;)

Wants food, pls!

Vettä tuli ripotellen taivaalta, mutta silti ihana ystäväni suostui minua auttamaan. Halusin apua paikkamakuun treenaamiseen häiriön alaisena ja pyysinkin ystävääni kävelemään melko kaukana Indystä ja heiluttelemaan narupalloa. Indy kiemurteli aikalailla sen mukaan, missä ystäväni meni, mutta ei noussut, joten en käynnyt sitä korjaamassa. Palasin Indyn luokse, kun se oli rauhoittunut ja makoili rauhassa. Lähdemme paikkamakuusta aina seuraten pois ja palkkaan vasta seuruusta, jotta Indyllä olisi mahdollisimman kokeenomainen treeni joka kerta.

Otin myös seuraamista käännöksillä, jotka meni ok. Kontakti oli aika hyvää ja edelleen mun pitää treenata oikealle käännöstä tiiviimmäksi, kun olen tyhmä, enkä osaa palkata oikein.. Pallo lähtee jostain syystä tosi helposti mun kädestä eteenpäin eikä takaviistoon.. Millonkohan ohjaaja oppisi kouluttamaan koiraansa oikein.. :P

Tein muutamia uusia sivuja bloggeriin ja tapahtumakalenterin, johon yritän meidän tekemisiä päivittää.. :)

BH-kokeeseen valmistautumista.

2011 - treenailuja :)

Tiistaina käytiin tottistreeneissä, meillä oli kentällä kamala hulina ja tein itsenäisen treenin Indyn kanssa. Pääsin kokeilemaan viikonlopun neuvoja ja otinkin työn alle seuraamisen oikealle käännöksen ja täyskäännöksen. Ihan oma vika, kun on huonosti koiralle opettanut käännökset, niin onko se kumma, että aukeaa aina käännöksissä kamalasti.. Dumb owner!

2011 - Repimisleikkejä tanskandoggi Fifin kanssa.

Mutta positiivista, että Indy oli ihan upeassa vireessä! Ei tarvinnut juur yhtään hetsailla ja neiti teki tosi nätit seuraamiset ja palloavituksella oikealle käännökset parani huimasti. Täyskäännös on mulle vaan VAIKEA!! Jalat menee solmuun ja myöhästyn palkkauksessa ja ja ja.. ÄH! No, onneksi täyskäännös ei ole ihan fiasko, kyllä sillä BH-kokeessa pärjää. :P Otettiin ihan lyhyt ja ytimekäs treeni, saatiin lopetettua hyviin fiiliksiin :)

Avitin myös Tiinaa ja Demiä, otettiin vaan pikkupätkä seuraamista ja Tiinakin treenaa tuota täyskäännöstä. Demi ei oikein innostunut pallosta, mutta nakeilla saatiin käännökseen hyvää tiiviyttä ja nopeutta: )

Hakuviikonloppu Rottishovissa

Meillä on takana mahtava viikonloppu Indyn kanssa. Olen varmaan jokaiselle mahdolliselle ihmiselle hehkuttanut pikkuneidin taitoja, niin ällikällä se mut löi. Ollaan tosiaan oltu viimeksi Koirankujeen hakukurssilla 2010 syyskuussa eli hirmunen tauko ollut ja Indy oli kuitenkin tohon aikaan alle vuoden ikäinen. Ilmeisen hyvä pohjaduuni kuitenkin me taidettiin tehdä ja koira on nauttinut duunista niin kovin, että viikonloppuna se teki työtä pienillä avuilla kuin vanha tekijä!

Meillä oli myös mahtava porukka kasassa ja perjantaina saavuttiin Vojakkalassa olevaan Rottishoviin jo päivällä ja sää oli suoraansanottuna ahterista. Oli kylmä ja vettä tuli taivaan täydeltä. Meitä oli kouluttamassa Tiia Tuhkanen, joka toimii hakukokeissa tuomarina ja tokokisoissa paljon liikkurina. Odoteltiin sinnikkäästi sateen vähenemistä, mutta kun sateelle ei loppua näkynyt, siirryimme sateeseen tekemään tottista.

Mulla oli tottiksen suhteen lähinnä Indyn sytyttely mielessä, sille tottis ei ole yhtä innostavaa kuin hakuilu, joten kysyinkin tähän Tiialta vinkkejä. BH-koe kun lähestyy lähenemistään ja ne seuruukaaviot on niin piiiiiitkiä.. Saatiinkin todella hyviä vinkkejä oikealle käännökseen ja täyskäännökseen, kun ne on semmoisia missä Indy aukee liikaa. Päästäänkin tänään kokeilemaan Tiian oppeja in action, katotaan pysyykö ohjaajan jalat mukana.. Muutenkin noi käännökset sekottaa mun jalat, niin mites sit kun pitäis käännöksen alussa jo huomata et koira ei oo ihan mukana ja vetää yli käännökset. Olen varmaan naamallani..

Huonekaverinamme oli Joensuusta matkannut Heini ja juoksuinen riiseni Zita, jonka kanssa Indyllä ei ollut mitään ongelmaa. Annoimme koirien siis nukkua vapaina huoneessamme, huono valinta... :) Kaks läähättäjää pyöri siellä tovin, ennen kuin suostuivat asettumaan nukkumaan.. :P Hyvin nukuttu yö siis.. not.

Lauantaiaamuna heräsin luvattoman aikaisin Zitan vahtihaukkuun ja nukuin vielä muutaman tunnin erittäin huonosti. Aamiaisen kautta suuntasimme taas metsään ja aloitimme valitsemalla järjestyksen ja metsän tallaamisella. Meillä oli muutama edistyneempi koirakko, joille tallasimme HK2:n kisa-alueen ja otimme nämä koirat ekana. Indyn vuorolla otettiin neljä maalimiestä melko lähelle keskilinjaa ja maalimiehet haamuina. Indy oli jo pk-liivien laiton jälkeen aivan liekeissä, tuntui, että se oikeasti tajusi, et MITÄ me ollaan tekemässä tänään täällä metsässä. Ekalle pistolle suora juoksu maalimiehen nakkirasialle, takasin tullessa meinasi lähteä haahuilemaan innoissaan ihan muualle kuin mun luokse. Etulinjan toinen kulma meni myös hyvin, juoksi nätisti syömään nakit maalimieheltä :) kaksi muuta maalimiestä meni samalla draivilla. Ruokailun jälkeen Indy oli selvästi väsynyt ekasta hakukoitoksesta ja se ei meinannut millään maalimiestä löytää ja kun maalimies näyttäyty, jäi Indy vaan kattelemaan. Vihdoin se kuitenkin hilpaisi maalimiehelle ja päätettiin koutsin kanssa, että jos seuraava pisto menee hyvin, niin lopetetaan siihen. Indy oli selkeästi niin väsynyt jo. Pisto meni hyvin ja me suunnattiin takaisin autolle nakkia syömään ja pusuttelemaan ;)

Sunnuntaina ohjaaja alkoi olla rättiväsynyt. Mökkielämä on rankkaa.. :P Vaihdettiin vähän paikkaa ja saatiinkin erinomainen tuuli sunnuntaiaamun kunniaksi. Indylle otettiin 3 "tuulilähtöä" ja myötätuuleen 2 haamumaalimiestä. Neiti näytti taas olevansa ihan pro-hakukoira ja tuulen alla olleet maalimiehet löyty ihan helposti! =) Tai löytyihän ne kaikki, mutta mamma on ylpeä ;)