tiistai 23. lokakuuta 2012

Hyvää tiistaita!

Maanantaina käytiin reenaamassa sitten pois pahat BH-mielet ja hyvä reeni olikin :) Karu totuus vaan on, ettei Indy kestä paljoa toistoja ja sen motivaatiota pitää yllä pitää tiheällä palkkauksella. Vai onko sittenkään näin?
Henkilöryhmä BH-kokeessa
Tehtiin lyhyttä seuruuta, apuri huuteli mulle palkkaa aina hyvän 5-10 askeleen jälkeen. Otettiin vaan suoraa ja vasemmalle käännöksiä ja muutama väljä oikea. Oikealle käännöstä tehtiin sitten paikallaan ja yhden askeleen kanssa. Oli hyviä hetkiä ja vein koiran autoon ja auttelin muita treeneissä.

Toisena treeninä halusin ottaa jotain kivaa ja en ole oikeastaan takapalkkaa opettanut ja S auttoi minua siinä. Tehtiin takapalkkaa lelulla ja otin siihen liikkeeksi liikkeestä seisomisen. Pitää sanoa, että se toimi! Valittelin hitaita pysähtymisiä, joissa Indy hiipii ennen pysähtymistään. Takapalkasta pelkäsin tulevan pelkkää poikittamista seuruussa, mutta kun topakasti vaati keskittymään tehtävään, niin ei tätä käynnytkään, JES! :) Hienot pysähtymiset ja välitön vapautus wubba-lelulle toimi. Nyt vaan pitäisi opettaa takapalkalle jokin merkki, ettei tarvitsisi aina erikseen takapalkkaa näyttää.

Tänään sitten käytiin osteopaatilla ja epäilykseni jumeista olivat oikeat. Indy on läähättänyt hieman nyt jo joitain viikkoja ja Maare sanoikin Indyn lantion alueen olevan taas jumissa. Maare kuitenkin sanoi, että paljon paremmassa jamassa lantio oli kuin edellisellä kerralla, joten edistystä! Indy ei myöskään halunnut maata ja rentoutua, vaan hoito oli vääntelyä. Kunnes Indyn ilme rauhoittui ja se jopa suostui hölläämään ja makoilemaan kyljellään etujalkaa hoidettaessa, selkä jumi helpotti selvästi. Nyt läähätyksestä ei ole tietoakaan :) Mennään vielä kerran hoitoon ja sitten katsellaan tarvittaessa..

Maare sanoi, että lantion jumi saattaa olla yksi syy, miksi seuraaminen ei meillä onnistu, koska Indyn on vaikea koota itseään ja pitää katsekontaktia, koska jumi aiheuttaa kipua selkään.. Huono toistojen kestävyys voi myös johtua tästä( tai sitten ohjaajasta.. :P), mutta katsotaan miten reenit lähtee taas käyntiin. Maare myös kehotti meitä jatkamaan paimennusta, katsotaan jos vielä talvella mentäisiin lampaille :)

Koiran kipu ja stressi mietityttävät, koska niitä on melko vaikea havaita, varsinkin jos ei osaa lukea koiraansa. Indyllä kivun voi havaita yltiöpäisenä kirputtamisena/nuolemisena tai läähättämisenä, myös kehon virheasennot ja liikkeiden epäpuhtaus kertovat kiputilasta. Mutta entäs stressi? Liiallinen stressi ei ole hyväksi koiralle, eihän se ihmisellekään ole. Mutta miten stressin välttää ja mikä aiheuttaa koiralle liikaa stressiä? Siinä onkin tutkimista ja miettimistä..

1 kommentti:

  1. Tänne löysin mutkien kautta,ihana blogi! käyppäs sinäkin katsomassa noutajavauvani blogia saimalife.blogspot.com

    VastaaPoista